Tämän vuoden taloustieteen Nobel-palkinnon sai kaksi tutkijaa: transaktiokustannusteorian kehittäjä Oliver Williamson ja commons-käsitettä tutkinut ja kehittänyt Elinor Ostrom. LUT:ssa tehdään tutkimusta Williamsonin jalanjäljissä, mutta Elinor Ostrom saattaa monelle olla outo nimi.
Elinor Ostrom on tehnyt commons-tutkimusta jo 1970-luvulta lähtien. Suomeksi commons-käsite on kääntynyt yhteismaaksi tai yhteisresurssiksi, joista jälkimmäinen ehkä kuvaa paremmin commonsin luonnetta. Kyse on resursseista, joita hallitaan yhteisesti. Kysymys voi olla luonnonresurssista, kuten laidunmaasta, kalastosta tai vedestä. Luonnonresurssien lisäksi Ostrom on tutkinut myös tietoa yhteisresurssina.
Garret Hardin kirjoitti 1968 yhteisresurssien tragediasta ja näki yksityistämisen ainoana mahdollisena tienä kestävään yhteisresurssien hallintaan. Ostrom on puolestaan tutkimuksellaan todistanut, että yhteisresursseja voidaan hallita paikallisesti, paikalliseen kulttuuriin ja päätöksentekoon nojaten. Kaikki resurssit eivät kuitenkaan ole paikallisia, ja valtiollisten rajojen ylittävien yhteisresurssien hallinta on mielenkiintoinen ongelma. Voidaan kysyä riittääkö tällaisen yhteisresurssin hallintaan paikalliseen kulttuuriin ja paikalliseen päätöksentekoon nojaavat keinot? Toivottavasti tähän ongelmaan löytyy vastauksia tulevasta "Transnational Commons of Europe" -artikkelikokoelmasta, johon olen kirjoittamassa artikkelia Vuoksesta rajat ylittävänä yhteisresurssina.
Ostromin Nobel on merkittävä saavutus, sillä se on ensimmäinen naisen saama taloustieteen Nobel. Amerikassa Ostromin palkintoa on hehkutettu myös antropologian Nobel-palkintona, sillä teoreettisesti ansiokkaan näkemyksen lisäksi Ostromin työllä on vankka empiirinen perusta. Tämä toivottavasti entisestään nostaa myös pehmeämpinä koettujen laadullisten menetelmien arvoa taloustieteissä ja mahdollisesti jopa teknologian tutkimuksessa. Kaikki tärkeä tieto ei ole aina numeraalista!
Kristiina Korjonen-Kuusipuro
korjonen(at)lut.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti