Stereotypioiden musertava voima

Ihmisten käyttäytymistä ohjaavat asenteet ovat opittuja. Ne syntyvät ryhmissä, jonka vaikutuspiirissä elämme. Perhe, ystävät, koulu ja media ovat pitkälti luoneet meistä sellaisia kuin olemme. Vähätellä ei sovi myöskään äkkinäisten historiallisten tapahtumien ja pitkään jatkuneiden historiallisten prosessien merkitystä asenteiden synnyssä. Nimenomaan aika vaikuttaa asenteiden pysyvyyteen. Mitä pidempään tiettyjä käsityksiä kuulee toistettavan, sitä hankalampaa syntynyttä mielikuvaa on muuttaa. Aika synnyttääkin stereotypioita, laajasti jaettuja uskomuksia jonkin ihmisryhmän tai asiantilan luonteesta. Vuosikymmenten mittaan olemme saattaneet omaksua käsityksen siitä, että pojat ovat tyttöjä parempia matematiikassa tai että ”pakonomainen” ruotsin kielen opiskelu haittaa muiden, tärkeämmiksi koettujen kielten omaksumista.

Stereotypioiden voima on kuitenkin kulttuurisidonnaista ja sen haitallisilta ilmentymiltä voi myös suojautua. Ruotsalaiset matematiikkaan ja psykologiaan perehtyneet tutkijat Kimmo Eriksson ja Torun Lindholm ovat tutkimustulostensa perusteella esittäneet, että ruotsalaiset naiset ovat immuunimpia mielikuville miesten ylemmyydestä matematiikan rintamalla kuin heidän yhdysvaltalaiset siskonsa. Luomassaan sekä miehiä että naisia sisältäneessä koeasetelmassa tutkijat luetuttivat osalla opiskelijoista esseen, jossa korostettiin naisten miehiä huonompaa menestystä matematiikassa. Essee vaikutti kokonaisvaltaisesti positiivisesti miesopiskelijoiden suoriutumiseen. Ruotsalaisiin naisopiskelijoihin esseellä oli paljon vähemmän vaikutusta kuin yhdysvaltalaisiin naisopiskelijoihin, joiden tulokset jäivät paljon miesopiskelijoiden saavutuksista. Syntynyttä eroa tutkijat selittivät Ruotsin pitkään jatkuneella, sukupuolten tasa-arvoon tähtäävällä yhteiskuntapolitiikalla. Yhdysvalloissa vahvemmin vaikuttavat stereotyyppiset käsitykset sukupuolten ”luontaisista” eroavaisuuksista näkyivät ruotsalaistutkijoiden mukaan testissä selvästi.

Tutkimuksen tulokset antavat aihetta pohdintaan siitä, miten stereotypiat ohjaavat käsityksiämme täällä Suomessa. Yksi tutkimisen arvoinen tapaus voisi olla stereotypioiden vaikutus ruotsin kielen koetuloksiin. Suomessa on jo yli sadan vuoden ajan noussut säännöllisin väliajoin pintaan kiivaita kielikiistoja suomen ja ruotsin kielen asemasta. Olisikin mielenkiintoista selvittää, miten vanhempien, ystävien, koulun ja laajemmin yhteiskunnan välittämä puhe ruotsin kielestä ja ruotsalaisuudesta vaikuttavat lasten asenteisiin ja koetuloksiin heidän kasvaessa kohti aikuisuutta.   

Mikko Kohvakka