Mitä rajoillemme on tapahtumassa?

Kaikki me olemme varmasti lukeneet tai käytännössä nähneet, miten Kaakkois-Suomen raja-asemia laajennetaan vastaamaan kasvavaa matkailijamäärää. Rajoja ylitetään ja matkailijavirrat näkyvät kaupunkikuvassa. Mahdollisesta viisumivapaudesta ja sen vaikutuksista rajapaikkakuntiin puhutaan. Mutta olemmeko muutosten kanssa yksin ja mitä rajoillemme on tapahtumassa?

Kävin tammikuun lopussa Joensuussa kuuntelemassa, miten EU:n ulkorajavalvonta on muuttumassa. Europarlamentaarikko Tarja Cronberg puhui Itä-Suomen yliopiston Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa EU:n uusista kehitteillä olevista rajavalvontajärjestelmistä. Järjestelmät liittyvät EU:n tavoitteisiin yhtenäistää rajatarkastusjärjestelmät kaikilla ulkorajoillaan, mukaan lukien niin maa- ja merirajat kuin lentoliikenteen rajanylityspaikat. 

Toinen uusista järjestelmistä on nk. Entry Exit -järjestelmä, jota kutsutaan myös ’älykkääksi rajaksi’. Älykäs raja tarkoittaa sitä, että rajatarkastukset automatisoidaan, eivätkä rajavartijat enää hoida matkustajien passintarkastusta tai haastattele heitä. Kolmansien maiden kansalaiset (ml. venäläiset) saapuvat EU:n alueelle biotunnisteella, joka on siirtymävaiheen jälkeen sormenjälkitunniste. Passin leimaus tapahtuu sähköisesti. Uusi automatisoitu järjestelmä tulee koskemaan niitä matkustajia, jotka hakeutuvat mukaan Registered Traveller Programme -ohjelmaan ja sen tarkoitus on nopeuttaa rajanylitystä kahdesta minuutista 20 sekuntiin matkustajaa kohti. Matkustajat, jotka eivät kuulu ohjelmaan käyvät läpi normaalin rajatarkastuksen. Toinen EU:n uusista järjestelmistä on Eurosur, jonka avulla valvotaan raja-alueita ja estetään laittomia rajanylityksiä Euroopan ulkorajoilla.

Cronbergin tarkoituksena ei ollut mainostaa uusia rajavalvontajärjestelmiä, vaan kasvattaa kansalaisten tietoutta niistä ja herättää keskustelua järjestelmien mielekkyydestä. Järjestelmät kustantavat EU:lle 1,3 miljardia euroa, jonka lisäksi jäsenvaltiot joutuvat sijoittamaan uuteen rajavalvontatekniikkaan huomattavia euromääriä. Cronberg on huolissaan, että valvontajärjestelmien yhtenäistämisessä jää huomiotta EU:n ulkorajojen moninaisuus. Jos meillä puhutaan rajanylitysliikenteen sujuvoittamisesta, EU:n eteläisillä rajoilla taistellaan Välimeren ylitse tehtävien usein hengenvaarallisten laittomien maahantuloyritysten kanssa. Eurosur-järjestelmään liittyvät automaattilennokit voivat etelärajoilla pelastaa ihmishenkiä, mutta ovat tuskin tarpeellisia Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.

Tilaisuudessa puhunut Pohjois-Karjalan rajavartioston majuri Jukka Lukkari yhtyi Cronbergin mielipiteeseen, mutta kannatti Entry Exit -järjestelmän käyttöönottoa. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla suurimmat haasteet liittyvät tasapainoiluun leikkausten ja laajennusten välillä. Kun rajanylitysliikenne kasvaa, mutta palkkarahat kaventuvat, tuo uusi tekniikka tuo apua resurssipulaan. Mahdollinen viisumivapaus EU:n ja Venäjän välillä moninkertaistaa liikenteen Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Entry Exit -järjestelmää kehitetään viisumivapautta silmälläpitäen, mutta niitä ei ole sidottu toisiinsa.

Tutkijan näkökulmasta EU:n moninaiset rajat ja uudistuvat rajavalvontajärjestelmät tarjoavat paljon hedelmällisiä tutkimusaiheita. Kyse on itse asiassa laajemmista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten ihmisoikeuksista ja eri maiden kansalaisten välisestä tasa-arvosta. Oulun yliopiston maantieteilijä Eeva-Kaisa Prokkola liittää uudet valvontajärjestelmät ”Linnoitus-Euroopan” käsitteeseen. EU, jonka kantava ajatus on vapaa liikkuvuus rajojen ylitse, kasvattaa ympärilleen muuria. Rajojen sisälle pääsy on yhä hankalampaa monille kolmansien maiden kansalaisille ja järjestelmät voivat vaikeuttaa esimerkiksi turvapaikan tarpeessa olevien ihmisten pääsyä EU:n alueelle. Prokkolan mukaan uudet järjestelmät vievät myös EU:ta kohti valvontayhteiskuntaa. Entry Exit -järjestelmän tiedot kerätään EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin tietopankkiin, josta tulee kaikkien jäsenmaiden yhteinen maailman suurin tietopankki. Prokkola asettikin kuulijoille kysymyksen, haluammeko liikkua kohti tällaista yhteiskuntaa.

Jos keskustelutilaisuudesta voi tehdä yhden johtopäätöksen, on se, että rajat eivät ole katoamassa mihinkään. Rajoilla on myös aina kaksi puolta, mikä edellyttää sujuvaa yhteistyötä rajaviranomaisten kesken ja rajanylitysjärjestelmien kehittämistä myös toisella puolella. Tavallisen tallaajan näkökulmasta on kai tärkeintä, että raja-alueilla on turvallista asua ja että rajanylitys on sujuvaa. 

Virpi Kaisto