Ihmisten käyttäytymistä ohjaavat asenteet ovat opittuja. Ne
syntyvät ryhmissä, jonka vaikutuspiirissä elämme. Perhe, ystävät, koulu ja
media ovat pitkälti luoneet meistä sellaisia kuin olemme. Vähätellä ei sovi
myöskään äkkinäisten historiallisten tapahtumien ja pitkään jatkuneiden
historiallisten prosessien merkitystä asenteiden synnyssä. Nimenomaan aika
vaikuttaa asenteiden pysyvyyteen. Mitä pidempään tiettyjä käsityksiä kuulee
toistettavan, sitä hankalampaa syntynyttä mielikuvaa on muuttaa. Aika synnyttääkin
stereotypioita, laajasti jaettuja uskomuksia jonkin ihmisryhmän tai asiantilan
luonteesta. Vuosikymmenten mittaan olemme saattaneet omaksua käsityksen siitä,
että pojat ovat tyttöjä parempia matematiikassa tai että ”pakonomainen” ruotsin
kielen opiskelu haittaa muiden, tärkeämmiksi koettujen kielten omaksumista.
Stereotypioiden voima on kuitenkin kulttuurisidonnaista ja
sen haitallisilta ilmentymiltä voi myös suojautua. Ruotsalaiset matematiikkaan
ja psykologiaan perehtyneet tutkijat Kimmo Eriksson ja Torun Lindholm ovat
tutkimustulostensa perusteella esittäneet, että ruotsalaiset naiset ovat
immuunimpia mielikuville miesten ylemmyydestä matematiikan rintamalla kuin
heidän yhdysvaltalaiset siskonsa. Luomassaan sekä miehiä että naisia
sisältäneessä koeasetelmassa tutkijat luetuttivat osalla opiskelijoista esseen,
jossa korostettiin naisten miehiä huonompaa menestystä matematiikassa. Essee
vaikutti kokonaisvaltaisesti positiivisesti miesopiskelijoiden suoriutumiseen.
Ruotsalaisiin naisopiskelijoihin esseellä oli paljon vähemmän vaikutusta kuin
yhdysvaltalaisiin naisopiskelijoihin, joiden tulokset jäivät paljon miesopiskelijoiden
saavutuksista. Syntynyttä eroa tutkijat selittivät Ruotsin pitkään jatkuneella,
sukupuolten tasa-arvoon tähtäävällä yhteiskuntapolitiikalla. Yhdysvalloissa
vahvemmin vaikuttavat stereotyyppiset käsitykset sukupuolten ”luontaisista”
eroavaisuuksista näkyivät ruotsalaistutkijoiden mukaan testissä selvästi.
Tutkimuksen tulokset antavat aihetta pohdintaan siitä, miten
stereotypiat ohjaavat käsityksiämme täällä Suomessa. Yksi tutkimisen arvoinen
tapaus voisi olla stereotypioiden vaikutus ruotsin kielen koetuloksiin.
Suomessa on jo yli sadan vuoden ajan noussut säännöllisin väliajoin pintaan
kiivaita kielikiistoja suomen ja ruotsin kielen asemasta. Olisikin
mielenkiintoista selvittää, miten vanhempien, ystävien, koulun ja laajemmin
yhteiskunnan välittämä puhe ruotsin kielestä ja ruotsalaisuudesta vaikuttavat
lasten asenteisiin ja koetuloksiin heidän kasvaessa kohti aikuisuutta.
Mikko Kohvakka
