Kävin alkuviikosta Joensuussa kuulemassa vanhempien tieteenharjoittajien ja kansainvälisten tiedelehtien toimittajien ajatuksia julkaisemisesta englanninkielellä. Seminaari-istunto oli antoisa ja opettavainen, mutta päällimmäisenä mieleeni jäivät kuitenkin Itä-Suomen yliopiston turhautuneet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, jotka osoittivat mieltä parhaillaan käynnissä olevaa yliopistouudistusta vastaan. Jo edesmenneestä Joensuun yliopistosta valmistuneena historioitsijana tunsin sympatiaa ja myötätuntoa ihmistieteiden parissa työskenteleviä kollegoitani kohtaan. Ajanhenki, se kuuluisa Zeitgeist, kun ei näytä tällä hetkellä olevan sellaisten tieteenalojen puolella, jotka tuottavat nykyajan aikakäsitystä hitaammassa tahdissa vaikeasti mitattavaa henkistä pääomaa.
Mielenosoitukset ovat, ainakin toistaiseksi, karttaneet Etelä-Karjalaa. LUT on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että sen edustamat tieteenalat nauttivat valtaa pitävien ja rahakirstua vartioivien luottamusta yli valtiorajojen. Tekniikan ja talouden ammattilaiset Skinnarilassa synnyttävät tietoa, josta monet ovat valmiit maksamaan. Toki on hyvä muistaa, että teknillis-taloudellinen tutkimus on kallista; tutkimusinfrastruktuurin rakentaminen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen tutkimustoiminnassa eivät ole mitään halpaa hupia.
Vaikka LUT on onnistunut pienehkönä ja ketteränä organisaationa välttämään yliopistouudistuksen ensivaiheen pahimmat karikot, yleisessä kehityksessä on havaittavissa piirteitä, joista olisi hyvä olla huolestunut myös Skinnarilan kampuksella. Yksi suurimmista uhkista on suomalaisen yliopistolaitoksen homogenisoituminen. Vaikka Itä-Suomen yliopiston kaltaisen monitieteisen yliopiston sisällä voidaankin puhua tieteenalojen eriytymisestä, kansallisessa mittakaavassa olemme ajautumassa tilanteeseen, jossa yliopistomme muistuttavat toimintatavoiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan entistä enemmän toisiaan. Pahimmassa tapauksessa voimme puhua kymmenen vuoden päästä suomalaisesta yliopistolaitoksesta nimellä Finland School of Technology and Business Studies.
Aidosti monitieteisen, erikoistuneen ja vapaan yliopistolaitoksen luominen Suomeen edellyttää mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valtiovallan tulisi muuttaa toimintakäytäntöjään, jossa verovaroja syydetään jo valmiiksi vahvoihin ja kilpailukykyisiin yksiköihin, puhutaanpa sitten yrityksistä tai yliopistoista. Yksi mahdollinen kehityskulku voisi olla sellainen, jossa yksityinen sektori ottaa suurempaa vastuuta teknillis-taloudellisten yliopistojen rahoittamisesta, ja valtiovallan tehtävänä puolestaan olisi taata riittävät resurssit paitsioon jääville humanistis-yhteiskuntatieteellisille aloille, jonka piirissä harjoitettava tutkimus ja opetus on huomattavasti ”kovia” tieteenaloja halvempaa.
Mikko Kohvakka
Projektitutkija
Etelä-Karjala-instituutti, LUT.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti