Lisää ihmisnäkökulmaa myös LUT:n tutkimukseen

Kaakkoiseen Suomeen on eksynyt vain muutamia antropologeja ja siksi onkin aika ajoin varta vasten lähdettävä omiensa pariin. Tämä on tärkeää, jotta oman tieteellisen ajattelun lähtökohdat ja opetukset eivät aivan painuisi unholaan. Samanlaisen koulutuksen saaneet ihmiset katsovat maailmaa samasta näkövinkkelistä, ja keskustelu heidän kanssaan tuntuu luontevalta. Tästä syystä matkasin viime viikolla Suomen Antropologisen seuran (http://www.antropologinenseura.fi/) järjestämille Antropologipäiville, joiden yleisenä teemana oli arvon käsite. Tätä tarkasteltiin myös talouden ja tekniikan näkökulmista. Talouden ja tekniikan aiheita tosin lähestyttiin kuitenkin hieman toisenlaisesta näkövinkkelistä kuin esimerkiksi LUT:ssa. Antropologinen näkökulma painottaa usein ihmisten arkea ja ruohonjuuritasoa. Näitä ei kuitenkaan saisi väheksyä.

Yksi antropologipäivien pääpuhujista oli emeritusprofessori Keith Hart Lontoon yliopistosta. Hän pohti puheessaan human economy –käsitettä. Pääpiirteissään human economy painottaa arkipäiväisiä taloudellisia tekoja, joita ihmiset tekevät itsensä vuoksi. Professori Hart kysyikin heti puheensa alussa eikö olisi parempi, jos talous nähtäisiin persoonattoman koneiston sijaan tekoina, joita ihmiset tekevät itselleen. Professori Hartin mielenkiintoisia kirjoituksia ja ajatuksia löytyy ”The Memory Bank” –sivustolta (http://thememorybank.co.uk/). Myös suomalaiset tutkijat ovat tarkastelleet taloutta antropologisesta näkökulmasta. Teos ”Rahan kulttuuri” (2009, toim. Minna Ruckenstein & Timo Kallinen) esittelee mielenkiintoisia, vaikkakin suomalaisesta näkökulmasta hieman kaukaisia vaihtoehtoisia näkemyksiä rahasta.

Mielenkiintoinen näkökulma talouteen oli myös konferenssin työryhmän ”the Value of Gambling” tutkijoilla. Vaikka rahapelien pelaaminen voidaan nähdä pelkästään pienen ihmisen arkipäiväisenä puuhasteluna, ei kai kukaan voi väittää, etteikö sillä olisi laajempaa taloudellista merkitystä. Suomessakin Raha-automaattiyhdistyksen kautta liikkuvan rahan määrä on huikea (vuonna 2009 tuotto 6508 miljoonaa euroa), samoin Veikkaus Oy:n merkitys suomalaiselle kulttuurille (tulos tammi-maaliskuussa 2010 141,0 miljoonaa euroa), puhumattakaan Las Vegasin kaltaisen ”pelihelvetin” rahamääristä.

Antropologit ovat tarkastelleet myös tekniikan vaikutuksia ihmisten elämään eri puolilla maailmaa. Antropologeille tekniikka on aina jotakin ihmisten tekemää ja sitä hyödynnetään ihmisten tarpeita silmällä pitäen. Tekniikka muokkaa ja muuttaa ihmisten toimintaa ja arvoja arkielämän tasolla, ja yksi Antropologipäivien mielenkiintoisimmista työryhmistä olikin ”New technologies – New values”, jossa pohdittiin uusien teknologioiden merkitystä niin taiteen, kuolleiden muistelun, politiikan tekemisen kuin oman ruumiimmekin kannalta. Sessiossa pohdittiin myös mitä on Human Driven Design ja kuinka ubiteknologia muokkaa käsityksiämme tilasta ja paikasta. Mielenkiintoisia ja ajankohtaisia aiheita kaikki.

Junassa kohti Lappeenrantaa pohdin mitä annettavaa ihmisten arkielämän, heidän arvojensa ja käyttäytymisen tutkimuksella olisi myös LUT:ssa tehtävälle tutkimukselle. Moni tutkimusryhmä ansaitsisi oman antropologinsa, jotta täällä tutkimus tulisi lähemmäs alueen ihmisiä ja heidän arkeaan. Näin siitä huolimatta, että monitieteinen näkökulma hankkeissa saattaisi pidentää projekteja ja tehdä niistä monimutkaisempia ja tietenkin lisätä hankkeen kustannuksia. Monitieteiset hankkeet ovat tämän päivän todellisuutta kaikilla tieteenaloilla, mutta silti ihmisläheisen näkökulman painottaminen vaatii uskallusta!