Vedet virtaavat ja ilmavirrat kulkevat valtioiden rajojen ylitse piittaamatta siitä, mihin ihminen on vetänyt rajalinjansa. Tämä tulisi muistaa erityisesti Etelä-Karjalan kaltaisissa rajamaakunnissa. Etelä-Karjalassa yhteistyö ympäristökysymyksissä tuli ajankohtaiseksi heti toisen maailmansodan jälkeen maakunnan syntyvuosina. Nyt Venäjän kanssa on jo toteutettu paljon erilaisia yhteistyöhankkeita ja yhteistyötä raamittavat nykyisin myös yhä kiristyvät kansainväliset ympäristösopimukset. Rajan merkitys on edelleen suuri.
Tilanne haastaa eteläkarjalaiset tarkastelemaan elinympäristöänsä niin, että se ylittää pysyväksi mielletyt valtioiden rajat. Yksittäisille ihmisille ympäristö on elettyä tilaa, jota omat kokemukset ja merkitykset määrittävät. Esimerkiksi Vuoksi on imatralaisille merkittävä paikka, mutta moni kokee sen päättyvän Mellonlahteen, sillä rajavyöhykkeelle ei ole menemistä ilman erillistä lupaa. Valtakunnan raja on pitkään estänyt kokemukset myös rajan toiselta puolelta ja näiden kokemusten puuttuessa ympäristöä ja myös ympäristövastuuta katsotaankin usein pelkästään kansallisesta näkökulmasta käsin. Se palvelee kuitenkin ympäristöä huonosti.
Helmikuun alussa Lappeenrannassa järjestettävä Ympäristö ja raja -seminaari tahtoo suorastaan pakottaa ihmiset miettimään rajatonta ympäristöä. Meillä kaikilla on kollektiivinen vastuu siitä, että tämä maailma jää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin mitä itse olemme sen saaneet. Siksi seminaarissa painotetaan myös ympäristökasvatuksen näkökulmaa ja halutaan jakaa kokemuksia ympäristökasvattajien kesken. Seminaarin anti ei jää pelkkien esitelmien kuuntelemiseksi, vaan seminaarilaiset pohtivat yhteistä ympäristöä myös työryhmissä keskustellen. Loppupaneeli kokoaa ajatukset yhteen. Toivottavasti jokainen osallistuja saa uusia ajatuksia ja ideoita myös omaan työhönsä. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka seminaarin pohjalta viriäisi myös uudenlaista yhteistyötä osallistujien kesken.
Ympäristö ja raja -seminaari järjestetään lauantaina 5.2.2011 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilastalolla, lisätietoja tarkemmin osoitteessa http://www.lut.fi/fi/eki/news/2011/sivut/14012011.aspx.
Kristiina Korjonen-Kuusipuro
