Tehokkuus kulttuurisena ilmiönä

Meidän ajallemme on ominaista tehokkuuden vaatimus, joka on läpäissyt kaikki yhteiskuntamme kerrokset. Suomalaiset pitävät itseään ahkerina ja tehokkaina työntekijöinä, mutta mitä tehokkuus oikeastaan on? Vaihteleeko tehokkuuden vaatimus maasta ja kulttuurista toiseen?

Pohdimme tehokkuutta (effectiveness) Etelä-Karjala-instituutin Cross Cultural Encounters -kurssin kansainvälisten opiskelijoiden kanssa luennolla, joka liittyi kulttuurin vaikutuksiin organisaatioissa. Opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä, minkälainen toiminta heidän omassa kulttuurissaan mielletään tehokkaaksi, millainen on tehokas ihminen ja mitä pidetään tehokkuuden mallimaana.

Tehtävä oli yllättävän vaikea, sillä asiaa on laajemmin tarkasteltu lähinnä organisaatioiden tehokkuuden tasolla. Opiskelijoiden vastaukset olivat hyvin yksilöllisiä, mutta opiskelijan oman mielipiteen ohella ne peilasivat myös kulttuurisia arvoja. ”Suomalainen tehokkuus” oli tullut opiskelijoille jo tutuksi ja moni pitikin suomalaisia hyvin tehokkaina. Tehokkuuden mallimaina pidettiin myös muita Pohjoismaita, Japania ja Yhdysvaltoja. Opiskelijat hakivat mallimaita pitkälti tuloksen perusteella – jos maalla menee taloudellisesti hyvin, sen kansalaisten täytyy olla tehokkaita.

Luennon aikana espanjalainen opiskelija herätti muissa kuulijoissa hilpeyttä kysyessään mitä sana tehokkuus tarkoittaa. Muiden naureskellessa espanjalaiselle kulttuurille, jossa ei tehokkuuden sanaakaan tunneta, alkoi käsitteen vaikeus pikku hiljaa paljastua. Tämän espanjalaisen opiskelijan mukaan tehokkuus ei liity lainkaan ahkeraan työn tekemiseen. Muutamat venäläisopiskelijat nostivat esille jopa laiskuuden ja tehokkuuden yhdistämisen: työt tehdään viime tingassa, mutta niihin paneudutaan 100 %:sti hyödyntäen kaikki mahdolliset voimavarat ystävistä ja sukulaisista alkaen. Myös riskinotto oli venäläisestä näkökulmasta osa tehokkuutta, sillä ”se joka ei ota riskejä, ei koskaan saa samppanjaa juodakseen”.

Tehokkuus on tietysti sidoksissa tavoitteisiin ja työhön käytettyyn aikaan. Monien opiskelijoiden mielestä työ on tehokasta, jos sen kautta saavutetaan ennalta asetetut tavoitteet. Työn tekemiseen voidaan kuitenkin toisissa kulttuureissa kuluttaa enemmän aikaa kuin toisissa. Tehokas ihminen tekeekin työnsä optimaalisessa ajassa ja useat opiskelijat korostivat, että viime tingassa asioiden tekeminen voi joskus jopa näyttää tehokkaammalta kuin sellainen tekeminen, johon kulutetaan paljon aikaa.

Itsenäinen työskentely mainittiin usein yhtenä tehokkuuden elementtinä. On kuitenkin kulttuureja, joissa arvostetaan korkeaa hierarkiaa, ja työntekijä usein tekee sen mitä hierarkiassa häntä ylempänä olevat määräävät. Silloin työntekijä ei pysty tehokkaasti hyödyntämään omaa tietotaitoaan tehtävän suorittamisessa, koska erilainen tekotapa saattaisi johtaa konfliktiin hierarkiassa ylempänä olevan henkilön kanssa.

Tehokkaiden ihmisten malleja oli useita, mutta kaikista eniten mieltäni lämmitti italialainen tehokkuuden ruumiillistuma: isoäiti. Perhe on italialaisille erittäin tärkeä ja perheen keskeinen hahmo on isoäiti, joka huolehtii koko perheensä tarpeista aina yhtä vahvana, sydämellisenä ja tehokkaana. Italialaiset ovat myös huolissaan myös tulevaisuudesta. Kuinka tämän päivän naisista saadaan uusia vastuuntuntoisia isoäitejä?

Tehokkuuden pohtiminen oli yksi pieni tehtävä osana kulttuuristen kohtaamisten merkitystä avaavaa luentosarjaa. Uskon kuitenkin, että tehtävä osaltaan avasi opiskelijoita näkemään, kuinka kulttuurisidonnaista ajattelumme on. Monikulttuurisissa organisaatioissa ongelmat voivat syntyä juuri tämän kaltaisista pienistä näkemyseroista.

Etelä-Karjalassa julkaistiin uusi virtuaalinen oppimisympäristö, Älyopisto

”Hengeltään ÄO on suvaitsevainen, monikulttuurinen, vilkas sivistyselämän laitos, jossa kunnioitetaan akateemista vapautta, itsenäistä ajattelua, kaiken kyseenalaistamisen mahdollisuutta ja suuria persoonallisuuksia.”

Joukko eteläkarjalaisia koulutusorganisaatioita on toteuttanut Opetushallituksen rahoituksella yhteishankkeen, jossa rakennettiin verkkoon virtuaalimaailmoja ja verkko-opetusta yhdistävä pelinomainen oppimisympäristö. Opiskelija voi kotikoneella surffaillessaan tavata muita opiskelijoita ja saada opintoneuvontaa päivystävältä tutorilta, sekä kuunnella oppilaitosten tarjoamia luentoja.

Etelä-Karjala-instituutti/LUT on mukana hankkeen ohjausryhmässä, ja myös instituutilla on Älyopistossa oma huone.

Älyopisto: http://www.alyopisto.com/index.html

Lue tästä linkistä koko tiedote: http://www.lut.fi/fi/eki/news/2010/sivut/news16032010.aspx. Linkki johtaa Etelä-Karjala-instituutin/LUT kotisivuille.